Lektiinit FAQ

Mitä lektiinit ovat?

Nimi lektiini tulee latinankielisestä sanasta “legere”, joka tarkoitta valikoimista tai valitsemista.
Lektiinit ovat proteiineja, jotka voivat sitoutua erityisesti hiilihydraatteihin. Tietyntyyppiset lektiinit valitsevat tietyntyyppisiä hiilihydraatteja.

Missä lektiinejä esiintyy?

Lektiineitä on useimmissa kasveissa, marjoissa ja hedelmissä, esimerkiksi banaanissa, tomaatissa, perunassa, paprikassa, pähkinöissä ja seljanmarjassa. Niitä on luonnostaan myös ihmisessä ja eläimissä sekä mikro-organismeissa. Lektiinitutkimus on verrattain uutta tutkimusaluetta ja uusia lektiinejä löydetään jatkuvasti.

Mikä merkitys lektiineillä on?

Lektiineilla on tärkeä tehtävä kasvien puolustusmekanismissa. Kun hyönteiset hyökkäävät tai maaperä vahingoittaa kasvia, lektiinien pitoisuus kasvaa osana tätä puolustusmekanismia.

Mitä hyvää lektiinit voivat tehdä kehossamme?

Vatsalaukun alapuolella, ohutsuolessa, sijaitsee immuunijärjestelmän reseptoreita. Reilut 80 % elimistön immuunijärjestelmästä on yhteyksissä suolistoon. Reseptorit sitovat itseensä immuunijärjestelmän vahvistamisen kannalta tärkeitä aineita. Lektiinit kuuluvat tällaisiin aineisiin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että seljanmarjan lektiinit, ja muidenkin kasvien lektiinit, voivat kiinnittyä ihmisen ohutsuolen reseptoreihin. Kasviperäisillä lektiineillä ja mikro-organismien lektiineillä on monia samankaltaisuuksia kuin omassa elimistössämme olevilla lektiineillä. Siksi ei olekaan lainkaan epätodennäköistä, että osa kokemistamme positiivista lektiinien vaikutuksista voi johtua siitä, että kasvien lektiinit kopioivat/jäljittelevät elimistössämme luonnostaan esiintyviä lektiinejä ja säätelevät niiden toimintaa.

Onko lektiinien positiivisille vaikutuksille lääkärikunnan tuki?

Norjan lääkäriyhdistyksen julkaisussa (Tidsskrift for Den Norske Lægeforening) 14-2002 on tietoa siitä, että lektiineillä voi olla positiivisia vaikutuksia:

” Viimevuosina on tullut tietoon, että lektiinit voivat olla merkittävänä tekijänä niihin myönteisiin vaikutuksiin, joita runsaasti hedelmiä, vihanneksia, viljaa ja palkokasveja syövät henkilöt saavat. Vaikutus on riippuvainen lektiinin tyypistä ja sitoutumisen spesifisyydestä.”

”Vaikuttaa siltä, että lektiinit säätelevät kykyämme hyödyntää ravintoa ja ravintoaineiden aineenvaihduntaa yleisesti.”

Pitääkö paikkansa, että lektiineillä on kyky saostaa verisoluja?

Laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että kun verinäytteitä sisältäviin koeputkiin lisätään määrättyjä lektiinejä, verisolut voivat saostua. Juuri tämä on taustalla D’Adamos´n Veriryhmäruokavalikolle ja lektiineihin kohdistuvalle epäilylle. Veriryhmäruokavalion kannattajat uskovat, että eri ruoka-aineiden sisältämät lektiinit reagoivat eri veriryhmien kanssa, ja että ruokavaliota tulisi tämän vuoksi mukauttaa yksilön veriryhmän perusteella.

Ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä siitä, että tämä pitää paikkansa (Viite: Meltzer ym., Norjan Lääkäriyhdistyksen julkaisu 14, 2002, 1402-5).
Tutkimukset ovat osoittanut, että verrattain pieni määrä ravinnon sisältämistä lektiineistä pääsee verenkiertoon. Suurin osa niistä sitoutuu suoliston reseptoreihin, lähettää signaalin ja vapautuu sen jälleen. Elimistöstä ne poistuvat lopuksi ulosteen mukana.

Lisäksi on osoitettu, että pienet määrät lektiinejä, jotka voivat päästä verenkiertoon, kapseloituvat ja veren glykoproteiinit inaktivoivat ne.  Lektiinejä vastaan muodostuu myös vasta-aineita, jos niitä otetaan suun kautta pidempään.

Aiemmin mainitun Norjan lääkäriyhdistyksen julkaisun nro 14-2002 artikkeli viittaa myös siihen, että monet myönteiset vaikutukset, joita D’Adamon kuvaa, johtuvat siitä, että Veriryhmäruokavalio koostuu vähemmän jalostetusta ruoasta ja sitä kautta se sisältää suuremman pitoisuuden aktiivisia lektiinejä.

Mitä lektiineille tapahtuu, kun ruokaa jalostetaan?

Jalostettu ruoka muodostaa jatkuvasti kasvavan osan ruokavaliostamme. Tällä voi olla ei-toivottuja seurauksia, kuten kasviperäisten lektiinien positiivisten ominaisuuksien häviäminen tai voimakas väheneminen.

Onko lesitiini sama asia kuin lektiini?

Lesitiini on fosfolipidi, joka muodostuu rasvasta ja fosforista, eikä sitä tule sekoitta lektiiniin, joka on hiilihydraatteihin sitoutumiskykyinen proteiini. Lesitiinillä on keskeinen tehtävä solujen uudistumisprosessissa ja se on yksi tärkeimmistä aineista aivojen kannalta. Vaikka lesitiinikin voi olla terveellistä elimistölle, ei sillä ole kuitenkaan juuri mitään yhteistä lektiinien kanssa. Sekä rakenne että toimintamekanismi ovat erilaiset.