Mustaseljanmarja

Mustaseljanmarjaa (Sambucus nigra) on käytetty kautta aikojen vatsavaivoihin

Professori Ian F. Pryme.

Mustaseljanmarjan käytöllä vatsavaivojen hoidossa on pitkä historia, joka yltää noin 2000 vuoden taakse. Jo muinaiset kreikkalaiset käyttivät mustaseljanmarjaa erilaisten vatsavaivojen hoitoon. Lähes 400 vuotta sitten arvostettu sveitsiläinen lääkäri Johannes Bauhin (1541-1613) suositteli seljanmarjan käyttöä ripuliin.

The anatomy of the elder, Dr Martin Blochwich, 1677

Tohtori Martin Blochwich on vuonna 1677 Lontoossa julkaistussa käsikirjassaan ”Anatomia Sambuci” (The Anatomy of the Elder) kuvannut kahdessa eri kappaleessa mustaseljanmarjavalmisteen käyttöä vatsavaivojen hoidossa. Kappale 19: Of Affections of the Stomach ja kappale 20: Of Affections of the Intestines.  Tämä kirja on sittemmin julkaistu uudelleen: Blockwich, 2010 [1].

Viittauksia mustaseljanmarjan käytöstä ripulin hoidossa on myös brittiläisessä Pharmacopeassa [2].
Useissa muissa käsikirjoissa, kuten Grieven [3], Madaus´n [4], Bisserin [5] ja Wichtlin [6] teoksissa on aineistoa, joka käsittelee seljanmarjan käyttöä Euroopassa ripulia, kovaa vatsaa ja vatsavaivoja vastaan.

Madaus´n [4] mukaan kuivattuja seljanmarjoja käytettiin Saksassa kovan vatsan hoitoon, kun taas raporteissa vuodelta 1887 Ukrainaista, Puolasta ja Tšekkoslovakiasta kerrotaan, että
tuoreista mustaseljanmarjoista valmistettiin teejuomaa saman tyyppisten vaivojen hoitoon. Seljanmarjojen positiivisista ominaisuuksista tehokkaana keinona ummetusta vastaan on kuvattu Czech National Normissa [7] ja Karmazinin ym. [8] julkaisuissa. Wichtl [6] viitta sveitsiläiseen Phrmacopeaan [9], jossa on kuvattu perinteistä seljanmarjojen käyttöä kovan vatsan hoidossa.
Yöney ym. [10] kuvaavat, että Välimeren alueen itäisissä osissa mustaseljanmarjaa on käytetty useita satoja vuosia vatsavaivojen hoitoon.

Mustaseljanmarja

Etelä-Italiassa suositellaan mustaseljanmarja-uutetta auttamaan vatsan toimintaa [11]. Leporatti ja Corradi [12] ovat raportoineet, että erilaisia Sambucus nigra- valmisteita käytetään yleisesti Italian keskiosissa ummetukseen ja muihin vatsavaivoihin. Uncini Managenellin ja Toimein [13] mukaan mustaseljanmarjaa on käytetty tehokkaasti Toscanassa jo pitkään monen tyyppisiin vatsavaivoihin.  Sekä Rigat ym.  [14] että Vallés ym. [15, 16] kuvaavat, että myös Välimeren alueen länsiosissa (esim. Kataloniassa) mustaseljanmarjaa käytetään laajalti nykyään mm. ilmavaivojen sekä löysän ja kovan vatsan hoitoon.

Henneberg ja Stasiulewic [17] (1996) ovat julkaisseet yleiskatsauksen eri kasveista, joita käytetään perinteisesti Liettuassa. Mustaseljanmarjaa on käytetty sukupolvien ajan erityyppisten vatsavaivojen, kuten ripulin ja ummetuksen, hoitoon.

Vlachojannis ym. [18] kuvaavat seljanmarjan perinteistä käyttöä Saksassa ummetusta vastaan. Urtekildensin oppikirjasta [19] voimme lukea, että mustaseljanmarjaa on myös käytetty kovan vatsan hoitoon Norjassa. Sekä Cejpek ym. [20] että Novelli [21] kertovat, että kovaa vatsaa voidaan tehokkaasti hoitaa mustaseljanmarjan avulla.

Yhteenveto:

Mustanseljanmarjan käytöstä eri tyyppisten vatsavaivojen hoidossa löytyy selkeää dokumentoitua tutkimustietoa koko Euroopan alueelta.

Kirjallisuuslista

[1] Blochwich M. The Anatomy of the Elder; Original Edition 1677; Re-Edited 2010. Published by Berry Pharma AG.
[2] British Pharmacopea, 1788.
[3] Grieve M. A Modern Herbal. London, Jonathan Cape. 1931; 265-277.
[4] Madaus G. Lehrbuch der Biologischen Heilmittel. Band III. Georg Thieme Verlag. 1938; 2422.
[5] Bisser NG. Herbal drugs and phytopharmaceuticals: A handbook for practice on a scientific basis. Stuttgart: Medipharm Scientific 1994.
[6] Wichtl M. Herbal drugs and Phytopharmaceuticals. 3rd ed. Medpharm Scientific Publishers GmbH, Stuttgart. 2004; 549-550.
[7] Czech National Norm, 1958.
[8] Karmazín M., Hubík J., Dusek J. Seznam léciv rostlinného puvudu. VHJ Spofa, Praha 1984; 150-151 [in Czech].
[9] Swiss Pharmacopoeia [9] V. utgave, 1953.
[10] Yöney A., Prieto J.M., Lardos A., Heinrich, M. Ethnopharmacy of Turkish-speaking Cypriots in Greater London. Phytotherapy Res. 2010; 24, 731-740.
[11] Kilham C. Health benefits boost elderberry. HerbalGram American Botanical Council. 2000; 50-55.
[12] Leporatti M.L., Corradi L. Ethnopharmacobotanical remarks on the Province of Chieti town (Abruzzo, Central Italy). J. Ethnopharmacol. 2001; 74, 17-40.
[13] Uncini Manganelli R.E, Tomei P.E. Ethnopharmacobotanical studies of the Tuscan Archipelago. J.
Ethnopharmacol. 1999; 65, 181-202.
[14] Rigat M., Bonet M.A., Garcia S., Garnatje T., Vallès J. Studies on ethnobotany in the high river Ter valley (Pyrenees, Catalonia, Iberian Peninsula). J. Ethnopharmacol. 2007; 113, 267-277.
[15] Vallès J., Bonet M.A., Agelet A. Ethnobotany of Sambucus nigra L in Catalonia (Iberian Peninsula): The integral exploration of a natural resource in mountain regions. Economic Botany. 2004; 58, 456-469.
[16] Vallès J., Bonet M.A., Garnatje T., Muntane J., Parada M., Rigat M. Sambucus nigra L in Catalonia (Iberian peninsula). In: Underutilized and Underexploited Horticultural crops. 2010, pp. 393-424. New India Publishing Agency, New Dehli.
[17] Henneberg M., Stasiulewicz M. Herbal ethnopharmacology of Lithuania/Vilnius region. In: Medicaments et ailments: l´approche ethnopharmacologique. 1996, pp.243-255.
[18] Vlachojannis J.E, Cameron M., Chrubasik S. A systematic review on the Sambucus fructus effect and efficacy profiles. Phytother. Res. 2010; 24,1-8.
[19] Urtekildens leksikon (3.1) Urtekildens leksikon http://www.rolv.no/urtemedisin/medisinplanter/samb_nig.htm
[20] Cejpek, K., Maloušková, I., Konečny, M., Velíšek J. Antioxidant activity in variously prepared elderberry foods and supplements. Czech Journal of Food Science. 2009; 27, S45-S48.
[21] Novelli S. Developments in berry production and use. Bi-weekly Bul., Agriculture et Agroalimentaire Canada. 2003; 16, 5–6.